Tapiola 1960-luvulla

Muistelmia puutarhakaupungista ja sen ihmisistä

"Meidän on pyrittävä luomaan uudentyyppinen kaupunkimiljöö, joka biologiselta kannaltaankin katsottuna sopii paremmin ihmiselle kuin nykyinen, lausuu Asuntosäätiön toimitusjohtaja, varatuomari Heikki v. Hertzen nukkumakaupunkeja koskevassa puheenvuorossaan."

Ylläoleva on ingressi Heikki v. Hertzenin kirjoittamaan juttuun, joka ilmestyi Viuhka nimisessä lehdessä numero 1 / 1956. Hintaa tuolla lehdellä oli 80:-, eli 80 markkaa.

Liitän tuon jutun tähän kirjoitukseen pdf:nä.

Tässä vielä muutama poiminta tekstistä:

"Tapiola ei asuntoalueena ole vielä edes kahden vuoden ikäinen, mutta elämä sykkii siellä jo varsin voimakkaasti. Asukkaita on jo tänä lyhyenä aikana ehtinyt kertyä sinne lähes 3000, heistä lapsia noin 800. "
Ja vielä yksi lause: "Ensimmäiset kerrostalot valmistuvat kesän kynnyksellä".

Eli siis kesän 1956 kynnyksellä. Itse muistelen muuttaneeni "konttareille" kesällä 1956. viuhka%20lehti.pdf

Katselukerrat: 227

Kommentti

Sinun tulee olla Tapiola 1960-luvulla:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Tapiola 1960-luvulla

Kommentoinut Seppo Luukkainen 19. lokakuu 2014 20:18

Nykyajan rakentamista kun katsoo nämä Hertzenin ajatukset on totaalisesti kuopattu.

Se on vain talo talon viereen katu ja talo.

Kommentoinut Jarmo Pystynen 1. maaliskuu 2013 21:35

Suurkaupungissa ihmiset tuskin tuntevat edes lähintä naapuriaan. Tiukkaan ahdettuna jok'ikinen pyrkii suojelemaan reviiriään. Oma lähipiiri kutistuu sukulaisiin ja ystäviin, jotka asuvat todennäköisesti melko kaukana. Olen siis täysin entisen

Tapiolan kaltaisen kiinteän, sopivan pienen asuinyhteisön kannattaja. Asun nykyään Iivisniemessä, jossa tuo Tapiolan henki vielä jossain määrin elää.

Kommentoinut Martti "Mara" Alkio 22. elokuu 2012 23:02

Hertzen visioi näkemyksensä poleemisessa kirjassaan "Koti vaiko kasarmi lapsillemme" (Väestöliitto 1948) Kirjan provosoiva kuvitus ei kaikilta osin vastaa nykyajan käsitystä - esimerkiksi Helsingin tuleva olympiakylä Koskelantien varrella oli kuvattu tahallisen keskeneräisenä. Etu-Töölön tiilitalot oli saatu tosiaan kasarmimaisiksi, esim kirjan kuva Ilmarinkadusta.  

Hertzenhän oli Väestöliiton toiminnanjohtaja ja Väestöliitto oli Asuntosäätiön perustaja.    Hertzenin ajatuksiin vaikuttvat suuresti asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurmanin ajatukset ja tutustumismatka Ruotsin uusiin asuinalueisiin.  Meurman alunperin vihjaisi Hertzenille että Hagalundin kartanon maita olisi n. 250 ha myytävänä.  Kartanon omistajan Arne Grahnin omat suunnitelmat 12 000 asukkaan puutarhakaupungista kaatuivat päärahoittajan (SHO-FÅA) vetäydyttyä hankkeesta, vaikka hankkeelle oli jo saatu hyväksytty asemakaava.  

Kun Tapiola sitten 1953  lähti liikkeelle, ei Meurmanin englantilaistyyppiselle pientaloyhdyskunnalle ollut sijaa sodanjälkeisessä asuntopulassa, vaan Tapiolaan tuli alusta pitäen myös kerrostaloja.  Meurman vetäytyi hankkeesta ja uusi Le Corbusieria ihaileva sukupolvi (Ervi, Revell, Sirenit, Tavio) ottivat suunnitteluvastuun.

"Viuhka" oli 50-luvun tyypillinen naistenlehti, samoinkuin esim Hopeapeili, Eeva ja Kaunis Koti.  80 mk vuoden 1956 rahassa vastasi 2,10 euroa nykyrahassa.

Kommentoinut Eila Strömsholm, os Nyberg 9. heinäkuu 2012 07:37

Me muutimme Otsonkalliolle kesällä 1955 ja ainakin pistetalot valmistuivat ennen sitä alimmaista pitkää taloa johon muutimme.

Leikkikaverini Tjagan tytöt olivat muuttaneet keskimmäiseen pistetaloon Vaasankadulta ennen meitä, mutten silloin aiemmin ollut tiennyt minne muuttivat, joten oli suuri ilo löytää heidät sattumalta heti ensimmäisenä päivänä kalliolta leikkimästä!

Bussit kulkivat siihen aikaan Helsingistä Mäntyviidalle silloisen ostoskeskuksen eteen, en ole ihan varma oliko siinä päätepysäkki, mutta kyllä siellä oli muistaakseni jo silloin 1955 joku kerrostalo.

Tietoja

Hannu Tervonen on luonut tämän Ning-verkoston.

© 2017   Created by Hannu Tervonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot