Tapiola 1960-luvulla

Muistelmia puutarhakaupungista ja sen ihmisistä

Tiedot

Hakalehto-Hagalund

60-luvulla rakennettu Tapiolan lisäsiipi

Jäsenet: 18
Uusimmat tapahtumat: Elo 13, 2014

Keskustelufoorumi

Aloituskeskustelu: Plussat ja miinukset 2 vastausta 

+ Hakalehto on rakennettu väljästi, eikä naapuritalo ole aivan vastapäätä.+ Ei ole autoliikennettä. Pysäköintialueet sijoitettu reunoille.+ Hevosenkenkäluola. Aluksi peloittava paikka :)- Hyppyrimäen…Jatka

Aloittaja: Asko Miettinen. Viimeisin vastaus jäseneltä Leena Helavaara Robertson Marras 23, 2012.

Kommenttitaulu

Kommentti

Sinun tulee olla Hakalehto-Hagalund:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Kommentoinut Pekka Mesimäki 23. maaliskuu 2014 22:23

Asuttiin siellä mekin vuosina 1963-1965, minä ja pikkusisko Sirpa. Osoite oli Hakarinne 6 E 66. Jousenkaaressa kävin kansakoulua ja sen jälkeen jatkoin Tapiolan Yhteiskoulussa. Vuonna 1965 muutettiin Tennispolulle.

Hakalehdossa asuivat myös jo edesmenneet Ryypön veljekset, naapuritalon Lasse ja Maarit, joiden sukunimiä en muista. Kristian Krokforssilla pelattiin minibiljardia ja kuunneltiin Rollareita. Pikaherkussa myytiin niitä ensimmäisiä Sprite -pulloja, joissa luki "lausutaan Sprait". Ruuat ostettiin kuitenkin yleensä Elannosta, joka oli lähempänä. 

Lassen talossa asui maineikas iskelmälaulaja Pärre Förars. Muistan, kun kerran löydettiin roskiksesta läjä nuotteja. Jälkeenpäin tajusin, että juuri tuolloin Pärre lopetti laulamisen ja keskittyi juristin uralleen käräjäoikeudessa. 

Kommentoinut Hilkka Kemppinen 4. huhtikuu 2012 12:01

Juuri niin, Pikaherkun pääty. Muistan ihan elävästi ne kauppiaat. Sieltä ostettiin tiliin ostokset ja kuitattiin johonkin ruutuvihkoon. Niihin aikoihin maitoa myytiin ruskeissa lasipulloissa ja myös muovipusseissa, jotka joskus falskasivat.

Siinä talossa asui myös ensimmäinen pianonsoiton opettajani, Ritva Lehtelä-Relander. Ja toisessa päädyssä ensimmäinen hammaslääkärini, muistankohan nimen oikein: Anja Kostamo. Ja ainakin yksi kuuluisuuskin: taidemaalari Unto Koistinen, jonka vaimo Kaisa oli piirustuksen opettajamme Tapiolan yhteiskoulussa.

Kommentoinut Asko Miettinen 3. huhtikuu 2012 21:58

Ihanaa toi "oikeanpuoleinen" pääty. Arvaan, että Pika-"myrkyn" yläpuolella. Hakamäki kahdessa oli 6 kerrosta. Ei muissa.  Ed. Kain viestiin viitate muistelen, että talonmies oli nimeltään Timonen. Hieno mies. Kävin kerran hänen asunnossaan, mikä oli täynnä pahka-astioita. Sain anis karamellin koivunpahka-astiasta. Kaikki talonmiehet olivat pelottavia:)

Kommentoinut Hilkka Kemppinen 30. maaliskuu 2012 16:40

Meidän perheemme muutti Pohjanmaalta Hakalehtoon vuonna 1963. Muistan, että ensimmäinen ystäväni oli nimeltään Eva Malmberg. Hän asui Hakamäki 2 talon oikeanpuoleisessa päädyssä, muistaakseni 6. krs:ssa. Hänellä, niin kuin minullakin, oli monta veljeä. Suru oli suuri, kun Evan perhe muutti muualle. En ole hänestä sen jälkeen kuullut.

Kommentoinut Kaj Malmberg 5. helmikuu 2012 08:19

Minä asuin Hakamäki 2 E-portaassa. Se oli pitkä talo ja kellarikäytävä oli tosi jännittävä paikka. Talonmies vihasi meitä kun leikimme kellarikäytävillä.

Kommentoinut Pirjo Lindfors 5. tammikuu 2011 19:56

Muutimme Hakalehtoon keväällä 1964. Muistan sen hyvin, koska veljeni Jukka oli syntynyt hiukan ennen muuttoamme Pohjois-Haagasta. Aluksi oli hirveä ikävä Haagan kavereita, mutta hyvin pian löytyi paljon uusia. Pekka, Leena ja Riitta Immonen, Meri Helminen, Kari Salonaho, Pertti Kanon, Lea Stenroos, Bengt Krokfors, Lisbeth Konkola, Eija Eranti... sekä tietysti alkuvuosien paras kaverini Maija Piironen, joka asui "melkein" Hakalehdossa.

Hakalehtoa ei rakentanut Asuntosäätiö, vaan Rakennuskunta Haka. Siitä varmaan johtuivat alueen Haka-alkuiset osoitteet. Alueelle rakennettiin myös palveluja. Vieressä sijaitsevassa liikekiinteistössä olivat Elanto ja Pohjolan Pesula. Muistan isän kertoneen, että Hakalehdon taloihin ei rakennettu pesutupia, koska tarkoitus oli, että kaikki käyttäisivät hienoa ja nykyaikaista itsepalvelupesulaa. Se toimi aikansa. Sitten hävisivät sekä pesula että Elanto.

Isäni (88 v.) asuu edelleen samassa paikassa. Siellä käydessä olen voinut seurata vuosien kuluessa, miten kaikki muuttuu. Nyt metrotyömaa on melkein isän ikkunan alla.

Kommentoinut Juha Valtanen 20. huhtikuu 2010 19:08
Jos luette ja muistatte muita nimiä, niin laittakaapa ihmeessä niitä tänne , ettei minun tarvitse viimeisiä aivosolujani uhrata Tapiolan hegemonian alttarille.
Kommentoinut Juha Valtanen 20. huhtikuu 2010 19:06
Muutimme Hakalehtoon aivan 60-luvun alkupuolella . Hakalehtohan oli tuohon aikaan hieman erillään Tapiolasta ja sijaitsi Hagalundin kartanon vanhoilla pellon pientareilla. Muuttaessamme mielenkiintoisia paikkoja löytyi aivan läheltä ja mm. Vallareitten jatko-osa sijaitsee Hakamäentien eteläpuolella. Siellä samoilla kalliollla oli myös Tapiolan ensimmäinen "oikea hyppyrimäki, josta Tapiolalaiset pojat hyppivät parhaimmillaan yli 20 metrisiä loikkia. Mäkisuksia sai mm. lainata nuorisokerhon tiloista uuden keskustan alakerrassa sijaitsevasta toimistosta, jossa Ama piti tiukkaa lainakirjaa ja jos sukset olivat myöhässä , piti maksaa sakkoa.
Hakalehto oli( on) erittäin miellyttävä asuinpaikka , ja siellä oli tuohon aikaan erittäin paljon nuorisoa. Rönnholmin Markku ja Maiju, Jokisalon Leena, Eeva, ja Juha. Siltasen Soile, Heinosen Ari, Palsasen Jukka, Pekka ja Annika, Suckmannin Eero ja Tiina, Ketolan Jokke ja Irmeli, Nuutisen Merja, Tuomarilan Pekka , jonka sisko Arja seurusteli siihen aikaan ja kai nykyjään naimisissa Kai Lindin kansaa. Kivilaakson Tomppa, Arno Jaulas, kovan tason muusikko Jukka Hauru, Myllyniemen Ari, Mäkisen veljekset Seppo ja Heikki, Niemelän Pena Taina sisarusparvi, Mykkäsen Simo-Pekka, Marjaana , Jokke ja Olli-Pekka sekä tietysti unohtamatta Kristian Krokforssia josta kehkeytyi kansainvälinen taiteilija suuruusi Hakalehdossa asui ja vaikutti lukuisa joukko muita persoonia, nyt ei vaan tähän hätään muistu muita nimiä mieleen,. Oli aivan huimaa muuttaa ylimpään kerrokseen josta vielä siihen aikaan näkyi Suomenlahti. Asuttuamme muutaman vuoden Hakiksessa jouduimme faijan työn vuoksi muuttamaan varuskunta-alueelle Upinniemeen ja meille tuli n. 3 vuoden katko Tapiolalaisuuteen. Upinniemestä palattuamme aloitin lukion ja maailma avartui melkoisesti esim. Otaniemen suuntaa, mutta se onkin jo aivan oma lukunsa.
 

Jäsenet (18)

 
 
 

Tietoja

Hannu Tervonen on luonut tämän Ning-verkoston.

© 2017   Created by Hannu Tervonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot