Tapiola 1960-luvulla

Muistelmia puutarhakaupungista ja sen ihmisistä

Tiedot

Pohjantie 10

Jäsenet: 12
Uusimmat tapahtumat: Joulu 14, 2014

Pohjantie 10
Olimme asuneet Kontiontiellä vuodesta -56 ja muutaman vuoden jälkeen kävi yksiö neljälle ahtaaksi. Ahdashan se oli tietysti alun perinkin mutta kun jostain täytyi arava-asuminen aloittaa. Isäni pani Asuntosäätiölle anomuksen isomman asunnon saamiseksi varmaan melko pian Tapiolaan muutettuamme ja neljän vuoden odottelun jälkeen tärppäsikin. Kaksio Pohjantiellä, muistaakseni 56 m², tuli tarjolle. Eihän sekään iso ollut eikä edes uudisrakennus mutta sinne kuitenkin muutettiin. Me siskoni Marjan kanssa jaoimme makuuhuoneen ja vanhemmat koisasivat edelleen olohuoneessa vuodesohvalla. Iso ilonaihe oli kylppärissä istuma-amme. Muuten tilaa ei tuntunut tulleen yhtään lisää paitsi parveke jota ei edellisessä kodissamme ollut. Ja sauna oli samassa talossa, joten ei tarvinnut enää pitkin hankia kipittää saunaan kuten Kontiontiellä.
Samannäköisiä 4-kerroksisia taloja on Pohjantien varrella 3 kpl, me muutimme C-taloon. Talossa asuivat naapureinamme: Väyryset (tytär "Emma"), Honkasalot, (pojat Kukke ja Pete), Leinot (Jukka), Karhiset ("Kaaka" ja nuoremmat sisko ja veli) sekä Halmajärvet ja olihan siinä muitakin joiden nimiä en muista. Honkasalon Pete ja Väyrysen Emma olivat luokallani TYK:ssa jossain vaiheessa. Kukke oli hyvä futiksessa, myöhemmin pelasi jopa HJK:ssa. Pyrki harmittamaan kun Honkasalon pojat saivat hienon, punavalkean mopon. Taisi olla merkiltään Helkaman Hopeasiipi? Kyllä me kaveritkin olisimme sitä mielellään kokeilleet mutta eihän sitä saanut. Eivätkä ne omistajatkaan mitenkään sopuisasti niitä ajovuoroja keskenään jakaneet. Naapuritalossa asui Heikkilän Pekka josta tuli paras kaverini moniksi vuosiksi. Pekka kävi ammattikoulua joten päivisin emme tapailleet mutta iltaisin sitäkin tiiviimmin. Pekalla oli skraitta eli grammari jolla soittelimme käsiin saamiamme levyjä mutta kun Pekka sai hankituksi Geloso-kelamankan oli minunkin saatava vastaava. Faija osti kuitenkin Sound-merkkisen, mikä ei ollut ihan niin hyvä mutta sai sillä kuitenkin (putki)radiosta mikrofoonin kautta jotain äänitettyä. Se äänittäminen olikin tarkkaa puuhaa, muun perheen oli oltava ihan hiljaa sen aikaa ja silti saattoi kesken hyvän musiikkikappaleen kuulua taustalta astioiden kolinaa tai aivastelua. Oli sekin hommaa, nuorten musiikkia tuli radiosta harvoin eikä valmiiksi nauhoitettuja keloja kai missään myyty. Marraskuussa 1963, kesken Kaleidoskooppi-lähetyksen tuli tieto presidentti Kennedyn salamurhasta ja ylimääräinen uutislähetys. Sehän se olisi pitänyt nauhoittaa mutta kovasti harmitti kun lähes ainoa nuorten musiikkia soittava lähetys katkaistiin kesken. Ja nyt harmittaa kun tuli muutama vuosi sitten heivattua koko mankka nauhoineen roskikseen. Mutta sikäli kun muistan ei se äänenlaatu ollut mistään kotoisin verrattuna näihin nykylaitteisiin, että jouti kai mennäkin.
Pohjantiellä asuessamme saimme myös kotiimme puhelimen. Kaikki Tapiolan puhelinnumerot olivat 46-alkuisia ja sellainen oli meilläkin. Mutta yksityispuhelut iltaisin soitettiin edelleenkin puhelinkioskeista jotka periaatteessa toimivat kolikoilla mutta saihan ne toimimaan stideilläkin ja täräyttämällä nyrkillä puhelinlaitteeseen kun kolikon olisi pitänyt pudota. Tytöille sitä kai pääasiassa soiteltiin mutta eivät häirikköpuhelutkaan meille vieraita olleet. Anteeksi vaan näin jälkikäteen kaikki Hirvikalliot ja Sorsakivet! 1960-luvun puolivälissä tuli Tapiolassa nuorisomuodiksi kalossit eli ponttoonit, mustat kumiset, nilkkapituiset päällyskengät. Ei sinne kuitenkaan sisäkenkiä laitettu vaan huopaiset tai kudotut syylingit. Niillä sitten lipsuteltiin läpi talven. Varpaita paleli armottomasti mutta eihän siitä välitetty. Taisi se olla vähän rahakysymyskin, ei kunnon talvikenkiä halvalla saanut paitsi tietysti monoja. Mutta menepäs monoissa kavereiden katseen alle! Tai huopatossut, yhtä mahdoton ajatus. Varhaisimmat toppatakitkin tulivat silloin markkinoille ja mehän olimme niin muotitietoisia että.
Mutta sitten alkuvuodesta 1968, kohta armeijasta päästyäni sain Espoon kauppalalta tarjouksen ostaa Arava-yksiö, 24m² hintaan 11688 markkaa. Olin hakenut omaa asuntoa jo ennen armeijaan menoa ja nyt tärppäsi. Osoite oli Naavakalliontie 2 C. Olin koettanut säästää mutta rahaa ei paljon ollut vaan olihan pysyvä työpaikka Otaniemessä. Kun isäni suostui takaamaan koko lainan, järjestyi kauppasumma Helsingin Osakepankista ja kaupat tehtiin. Ja niin alkoi asuminen kolmannessa paikassa Tapiolassa, ja nyt ihan itsenäisenä. Ja sehän sitten muka olikin niin miehekästä meininkiä.

Keskustelufoorumi

Muisteluja Tapiolan ajoilta 1 vastaus 

Muutin perheeni kanssa (silloin kolme lasta) Tapiolaan Pohjantie 10:een v. 1958 heti talojen valmistuttua. Asuimme C-talossa 1/2 kerroksen kohdalla. Siis alin parveke oli meidän. Täällä asuessamme…Jatka

Aloittaja: Aarre Erkki Panula. Viimeisin vastaus jäseneltä Timo 'Timppa' Kivistö Maalis 25, 2014.

Kommenttitaulu

Kommentti

Sinun tulee olla Pohjantie 10:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Kommentoinut Timo 'Timppa' Kivistö 14. joulukuu 2014 23:17

Pohjantie 8A, 8B ja 10C lapsista muistan seuraavista perheistä:


Papunen
Buguet
Aimio
Posti
Himma
Kaksonen
Soikkanen
Telaranta
Silvennoinen
Salmi
Kaukelin
Törmänen
Niemelä
Halme
Karhinen
Lehto
Järvenpää
Leino
Lindberg

Lähistöltä:
Salojärvi
Hamara
Toivonen

Lisää Pohjantie 8-10 -ryhmässä :)

Kommentoinut Pertti Panula 23. maaliskuu 2014 20:18

Moi ja tervetuloa!

Muistaakseni B-talo oli Pohjantie 8. Markku asui siinä 1. kerroksessa. Olisi hauska kuulla mitä hänelle kuuluu, en ole kuullut mitään hänestä niiden varhaisten linturetkien, koulukokemusten ja filosofisten pohdintojen jälkeen.

Kommentoinut Timo 'Timppa' Kivistö 23. maaliskuu 2014 15:59

Terve.

Törmäsin Tapiola 1960-luvuslla saittiin eilen ja saman tien löytyi Pohjantie 10 -ryhmä. Me asuttiin A-talossa.

Oli pakko lisätä Pohjantie 8-10 -ryhmä, että kaikki talot (A, B ja C) mahtuis mukaan ;) Kuka muistaa olks B-talo Pohjantie 8 vai 10?

Pertti: muistatko missä rapussa Markku Salmi asui?

Näen häntä silloin tällöin.

Kivistön Timppa

Timo.Kivisto@gmail.com

Kommentoinut Pertti Panula 29. elokuu 2010 16:37
Mekin muutimme samaan taloon heti sen valmistuttua, siis isä, äiti, kaksi sisartani ja minä. Nuorempi veljeni syntyi sitten 1961 Pohjantiellä asuessamme. Muutos Pakilassa sijainneen omakotitalon yläkerran huoneen alivuokralaisasunnosta tähän uuteen kaksioon (50 m2) oli valtava. Arava- ym. lainoojen maksamiseksi isä teki tavallisen työpäivänsä lisäksi iltatöitä ja oli siksi aika paljon poissa arkisin. Kerrosnaapurina olivat Halmajärvet, alakerrrassa Halmeet. Karhiset ja Lankiset sekä Leinot vähän ylempänä. Talon takana oleva kivikkoinen mäki, joka onneksi on edelleen olemassa, tarjosi hienon ympäristön romusta kerätyillä majoille, joita ahkerasti kokosimme, samoin talvisille hyppyrimäille joista hypättiin Voitto-siten varustetuilla Lampisen suksilla. Meille pääsi kätevästi paitsi porraskäytävästä myös parvekkeelle kiipeämällä kaiderakennelmia käyttäen, ja talon katolle mukavasti tikkailta. Keskusaltaan tilalla oli sorakuoppa, jonne kerran lautan vajotessa putosimme vähän turhan syvään veteen. Kaikki pääsivät kuitenkin kuiville, parhaiten se meistä neljästä joka lautan vajotessa ei hypnnyt veteen vaan jäi rauhassa odottamaan että yhden hyvin kantava lautta nousi taas pintaan. Muistan hyvin kaikki jutussa mainitut henkilöt ja perheet ja joitakin muita lisäksi. PIhayhteisöhän oli hieno, juuri koskaan ei tarvinnut olla yksin, lapsia oli yhtiössä runsaasti joka talossa ja leikit sen mukaiset. Lintuharrastukseni (joka on edelleen vahvasti hengissä) aloitin Pohjantiellä, osittain Marrku Salmen kannustuksella ja kanssa. Muutimme Louhentielle (20) 1963 saatuamme sieltä 4 h-k asunnon, jälleen valtava harppaus ainakin tilan suhteen. KÄvin itse ensimmäisen vuoden Aarnivalkean kansakoulua, sitten Jousenkaaren kooulua ja sieltä siirryin Tapiolan yhteiskouluun kuten sisarenikin. Veljeni kävi sitten Pohjois-Tapiolan yhteisoulua jonka vieressa asuimme. Karhisten kanssa tervattiin suksia pihalla talvisin ja tehtiin hiihtoretkiä mm. Otaniemeen Servin majalle.
Kommentoinut Hannu Kalevi Hokkanen 11. kesäkuu 2010 08:11
Jees and no, Lankisista on hämärä muistikuva mutta veljeäsi en muista. Johtuu kai siitä että vuodesta 1963 olin kaikki kesät pois Tapiolasta ja jäin varmaan paitsi monesta kivasta. Minullakin oli Jawa, 250 cc 10:n parkkiksella ja siitähän tuli ainaista valitusta koska paikkoja oli vähän. Ostin sen keväällä kun oli vielä paannejäätä asvaltilla ja ensimmäisenä yönä se kaatui naapurin valkoisen Mersun kylkeen kun jää suli alta. Hirveä haloo ja lähes poliisijuttu. Jouduin maksamaan Mersun oven oikaisun ja maaluksen. Olin silloin 17 ja jouduin ajamaan harjoitteluluvalla, valkoiset kolmiot edessä ja takana. Lupa koski vain Espoota, kauemmas ei saanut mennä. Ajoin moottoripyöräkortin kuitenkin Kemissä jossa oli sen kesän työmaat. Pyörän sinne kuljetti VR.
Anoin Kemin poliisilta harjoittelulupaa niin ensin lätkäisivät sakkoa ja ottivat sormenjäljet kun olin ajanut pyörän rautatieasemalta poliisilaitokselle. Lupa kuitenkin tuli ja korttikin sitten myöhemmin.
Kemin skoudet ruletti etelän hemmoa! Onneksi pääsin Jawasta vuoden päästä eroon ja seuraava omistaja valitti sen kuluttavan 7l/100 km minkä se varmaan tekikin, oli sen verran väljä jo siinä vaiheessa.
Kommentoinut Pekka "Peksu" Lankinen 10. kesäkuu 2010 19:26
Olet sitten saman ikäinen, kun veljeni Reijo. Hänet saattaisit muistaa.
Karhisen Hessun näin kerran ohimennen Hotelli Tahkovuorella. Teki mieleni käydä moikkaamassa, mutta oli sen verran kiireisen oloinen, etten tohtinut, mikä kyllä harmitti jälkeenpäin.
Muistatko 500cc Java moottoripyörän, joka seisoi 10:n parkkipaikalla. Isämme osti sen ajatellen jos veljeni vaikka ajelisi sillä. Kuulemma jonkun kerran ajeli sillä..ja myytiin sitten pois.

Alkavan kesän jatkoa myös sinulle, japidetään linjat lämpiminä.....
Kommentoinut Hannu Kalevi Hokkanen 10. kesäkuu 2010 07:25
Terve vaan terve. Asuimme näköjään samaan aikaan mutta ikäerosta johtuen (12 v.) en kyllä muista. Ja oikeassa olet eivät ne olleet Väyryset vaan Väyrylät siellä ylimmässä kerroksessa. Karhisen Kaaka asuu Soukassa kuten minäkin mutta emme moikkaile, vaikka aamuisin kuljemme samalla bussilla työmatkat. Se on sitä suomalaista small talkkia. Pohjantien talot taisivat olla sellaisia läpikulkupaikkoja joten odotan että tähän muitakin liittyy. Mutta hyvää päivänjatkoa, pysytään aktiivisina.
Kommentoinut Pekka "Peksu" Lankinen 9. kesäkuu 2010 20:03
Ettei tämä Pohjantie 10 kerho jää ilman jäseniä, niin pakkohan tännekin on liittyä.
Meidän perhe muutti 10 C rappuun silloin kuin synnyin.
Muutimme Käpylästä Tapiolaan, mistä itse en muista mitään, olinhan vasta syntynyt keväällä -58.
Uusi asunto, uudet kaverit.
Asuimme Pohjantiellä vuoteen -65, jonka jälkeen muutimme isompaan asuntoon silloiselle Louhentille, numeroon 11D.
Pohjantieltä muistan Lehdot, Palloset, Väyrylät, Väreet, Hakalat, Karhiset ja monet muut. Olipa mukavaa ensi lapsuuden aikaa.
 

Jäsenet (12)

 
 
 

Tietoja

Hannu Tervonen on luonut tämän Ning-verkoston.

© 2017   Created by Hannu Tervonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot