Tapiola 1960-luvulla

Muistelmia puutarhakaupungista ja sen ihmisistä


Tapiolan Kilta kerää adressia Tapiolan kansallismaiseman puolesta. Sen voi allekirjoittaa osoitteessa
www.adressit.com/Tapiola .   

Asia koskee sitä, että Aslakin talo purettaisiin ja tilalle tulisi neljä kerrosta liiketilaa ja
viisi kerrosta kerrostaloasuntoja. Pienelle tontille sijoitettaisiin suuri rakennusmassa, joka ulottuisi Merituulentien toiselle puolelle ja muodostaisi eräänlaisen muurin Tapiolaan tultaessa.  

Tavoitteena olisi, että kerrosten määrää pitäisi vähentää, rakentaa harvempaan tai suunnitella alue kokonaan uudestaan.  Kaikki materiaali on nähtävissä adressin sivulla.


Adressin tavoitteena on se, että Aslakin talon paikalle ei rakennettaisi Sellon tai Omenan mallista  keskustaa.




Katselukerrat: 205

Vastaa tähän

Vastaukset tähän keskusteluun

Allekirjoitin adressin ja toivon että Museovirasto puuttuu asiaan. Siitä huolimatta toteaisin että "Tapiolan kansallismaisema" elää jatkuvasti. Kun muutimme Tapiolaan -57 niin kansallismaiseman kohdalla oli sorakuoppa jossa lapset kesäisin uiskentelivat. Joillakin mopoilla pääsi pohjalta ylös saakka nykyisten suihkulähteiden kohdalla olevalle kalliolle. Aslakin talon kohdalla oli pelkkää metsää vielä vuosikymmeniä.

Tapiontori valmistui 1961-62 ja Heikintori 1968. Hekarin parkkiksen takana oli kansallismaiseman kohdalla ns. spurgumetsä, silloisen taksiaseman takana. Heikintorin yläsanteella oli vuosikymmenen mahtava panoraamakuva joka oli otsikoitu "Kaupunkikuvan tutkielma" ja sama englanniksi. Havainnekuvassa oli hieno näkymä Merituulentien portaalista sellaisena kuin Asuntosäätiö sen suunnitteli: upea kaksiosainen avenue, jonka keskellä leveä vesiputous - liikenne kulkee sen kahta puolta. Vesiputous-aihe liittyy siihen että em alueen halki todella kulkee (tai kulki) Westendistä Otsolahteen asti pieni puro joka oli tarkoitus laajentaa kanavaksi. Tiedämme miten vesiaihe toteutui: avenuet jäivät ja vesiputous kutistui pelkäksi seinämäksi. Vesi kohisi kuitenkin kunnes ensimmäiset vesivauriot tulivat. Sitten putoukset katosivat mutta allas sentään jäi. Sitten allaskin tyhjeni - mitähän siinä nykyisin on? . Olisi kiva nähdä Heikintorin "Study of the Town Image" panoraamataulu uudelleen.

Muistan miten hätkähdin kun 1969 tai niillä main kävin jollain messuilla ja siellä esiteltiin "Tapiolan tulevaa keskustaa"pienoismallina. Sehän oli valtava kolossi. Tiedän toki taustan - Asuntosäätiö luovutti 70-luvun alussa kaikki viheralueensa Espoon kaupungille. Niitä oli hehtaarikaupalla. Lahjoituksen vastineeksi Asuntosäätiö sai runsaasti lisää rakennusoikeutta mm Tapiolan keskustasta (n. 100 000 kerros-m2) Soukasta ja Kivenlahdesta. Asuntosäätiö siis itseasiassa vaihtoi tuottamattomat viheralueensa tuottoisaan rakennusoikeuteen. Espoo sai vaihtokaupassa pelkkiä kuluja . Näin syntyi Merituulentien kahta puolta se osa kansallismaisemasta josta tässä nyt on kysymys.

Kolossi vaikutti jo pienoismallina aivan kamalalta ja varsinkin alkuvaiheen Merituulentien eteläpuolen betoninmakuiset asuinkorttelit 1980 taitteessa muistuttivat epäilyttävästi Merihakaa. Länsituulentien puoli Stockmannin taloineen valmistui ja laajeni vielä moneen kertaan. Kuka vielä muistaa että Stocka sai 2 kerrosta lisää 90-luvulla? Lopulta silmä tottui kaikkeen ja nyt tämän maiseman säilymisestä jo taistellaan.

Joskus taistelu kannattaa. Tapiola Garden Hotelli aikoi 2000-luvulla sitten tehdä itsestään "Spa-hotellin" ja halvalla. Hotellin laajennus oli kuulemma välttämätön ja ne aikoivat yhdistää hotellin ja Tapiolan uimahallin katetulla lasikäytävällä. Tämä olisi katkaissut Kulttuurikeskuksen suunnasta kansallismaisemaan kuuluvan akselin ja Museovirasto esti hankkeen. Hotellibisness joutui taipumaan ja asiakkaat joutuvat edelleen hakemaan kylpylänsä niinkuin muutkin,

Tämä kirjoitus ei ole kannanotto mihinkään, halusin vain kertoa että kansallismaisema elää - Tapiola ei aina ole ollut samanlainen. Jos Otto Meurmannin vuoden 1945 Hagalund- suunnitelma olisi toteutunut sellaisenaan, niin kansallismaiseman halki kulkisi nyt todennäköisesti Kehä 1. Silkkiniittyä ei olisi olemassa ainakaan siinä kohtaa. Kansallismaisema olisi ehkä kehittynyt toiselle kohdalle.
Lisäys: O.I. Meurmannin Hagalund-suunnitelman (1945) pienoismalli Museoviraston sivulla
http://www.mfa.fi/files/mfa/tapiola/13-3735
Tervehdys
Laitoin nimeni adressiin. Valitettavasti en jaksa uskoa, että sillä mitään merkitystä oikeassa maailmassa on.
Merkillepantaa oli että eilen pidettiin Kino Tapiolassa informaatio- ja keskustelutilaisuus asukkaille. Kaavat olivat nähtävillä klo 1700 alkaen ja keskustelu alkoi klo 1800. Ei liene sattumaa että nuo ajat ovat tasan tarkkaan kaikille sopimattomat. Siispä se tilaisuus jäi, ainakin minulta, väliin.
Hei,

En itsekään päässyt eiliseen tilaisuuten, mutta kuulin, että talo oli täynnä.
Pari vuotta sitten osallistuin vastaavaan tilaisuuteen. Kävi kuitenkin niin, että
kysymykset kävivät niin vaikeiksi, että tilaisuus lopetettiin ennen aikojaan.
Vastaajat eivät olleet valmistautuneet ihan kaikkeen.
Mielestäni kuitenkin kysyjätkin olivat ihan asiallisia.
Olisi kiva kuulla, että joskus näillä asukasilloilla olisi jotain todellista merkitystä ja positiivisia käytännön seuraamuksia.
Tapiola on niin monen liikenneväylän ympäröimä, että viihtyvyyden takaamiseksi toivoisi hyvällä suunnittelulla voida jotain
tuosta "kansallismaisemasta" säilyttää.

Tapiola on tosiaan monen liikenneväylän ympäröimä, mutta nämä väylät kalpenevat sen rinnalla mitä Tapiolan ympärille on suunniteltu.      Meidän Kimmeltie-ryhmässä käytiin syksyllä keskustelua samasta aiheesta, mutta keskustelu olisi pitänyt käydä oikeastaan tällä  yleisfoorumilla.  Käykää muutkin katsomassa,  

 

Alustukseksi kannattaa avata oheinen lyhytlinkki joka johtaa Espoon kaupungin dokumenttiin  mitättömällä nimellä "oheismateriaali.pdf"  


http://tinyurl.com/tapiolantie

 

Dokumentti esittelee tuomiopäivän  liikennesuunnitelmat joista valtaosa on jo hyväksytty      Kyseessä on siis suunnitelma  Kehä I:n Tapiolanliittymän, Otaniemenliittymän sekä Keilaniementien  tunneloimiseksi.   Kuvista luulin että kysessä olisi suunnittelijoiden päiväunia tai fiktiota, mutta  Maarinsolmun (= Otaniemenliittymä)   Hagalundinkallion (=Tapiolanliittymä) sekä Keilaniemensolmun asemakaavat on jo hyväksytty.

Tunnelointi on sinänsä OK jos ei mukana tulisi paljon muuta:

1. Tunnelien päällykset eli entinen Kehä 1  rakennetaan täyteen taloja. Tietenkin, sillähän ne rahoitetaan.   Räikeimmillään tämä näkyy Keilaniemessä missä Tapiolan profiiliia   muutetaan kokonaan 4 korkealla tornitalolla.  -   Tapiolasta tulee Abu Dhabi.  

 

2. Tunnelin alle jäävien valo-ohjattujen risteysten tilalle pitää rakentaa jotain, jotta liikenne kulkisi.  Rakennelman nimi on "solmu"  Se tarkoittaa valtavia liikenneympyröitä ja kiemuroita Kehä 1:n viereen Keilaniemestä Kalevalantielle asti.    Katsokaa Espoon "oheismateriaalista" ja kuvitelkaa miten liikenne virtaa tulevaisuudessa Kehä I:n ja Tapiolan väliä.

 

Tuntuu haikealta palata mielessään 1950-luvulle ja muistella miten me Kimmeltien kakarat nojailimme Hagalundintien haisevan "paskaojan" kaiteeseen, ja katselimme miten elämän perusasiat kelluivat ja virtasivat  samean veden mukana  -  ylikuormitetusta viemäripuhdistamosta Laajalahteen.  Välillä joku auto suhahti hiekkatietä pitkin takanamme. Haju oli aika karsea.  Joskus kesäiltaisin valkeat vaahtohattarat leijuivat puhdistamosta meidän talojen yli.    Myöhemmin puhdistamo siirtyi muualle ja tämä jäi sadevesien putsaukseen. 

 

1960-luvulla turistibussit ajoivat meidän ikkunan alta ja  valtiovieraat kuskattiin  Keskustorniin. Siellä  Hertzen esitteli heille tulevaa kansallismaisemaa ja Kekkonen myhäili vieressä.    Mahtaako turistit enää käydä Tapiolassa arkkitehtuuria katselemassa?   Keskustornin terassi  on aikaa sitten vuokrattu muuhun käyttöön ja Info-vitriinissä ei ole  enää Tapiolan pienoismallia vaan pizzataksi.  "Tapiola" logo sentään killuu Autokoulu Elo:n katolla.  Alunperin siinä oli Ärrä.

 

Valtiovieraita ei taida Keskustornissa näkyä mutta mitäpä heille enää esittelisi.  Kaupungin suunnitelmien mukaan itäinen ja läntinen lähiö suojellaan. Vieläköhän turistibussit kulkevat Itäkartanon katuja?


Moikka Mara ja muut, joita asia kiinnostaa ja jostain kummallisesta syystä vielä kantavat huolta Tapiolan kansallismaisemasta (jos sitä enää on mistään löydettävissä)

 

Näyttää siltä että aiempia massiivisempia rakennuskuutioita sekä leveämpiä liikennevyliä suunnitellaan yhä pienemmäksi ja pienemmäksi kuristuvan entisen Tapiolan maisemaan.

 

Suunnittelijoina tietysti niitä joilla ei ole omakohtaista kokemusta ja vielä vähemmän näkemystä Tapiolan maisemasta. Uusia asukkaita (lue veronmaksajia) haalitaan keinoja kaihtamatta. Vuosikymmeniä on puhuttu vanhojen rakennusten säilyttämisestä ja joitakin kai jossain suomessa on saatu säilytetyiksikin, mutta maisemaa, joka kerran oli maailmankuulu ei suojele kukaan.

 

Espoon päättäjät voisivat panna panoksia Kehä II:n jatkoon ainakin Hämeenlinnan väylelle moottoritien omaisena, eikä näivettyneenä yksikaistaisena kuten kuulema eräs (ja ainoa) asiaa ajava puolue Espoon valtuustossa on ilmoittanut tekevänsä.

 

Mielenkiintoista olisi tietää ketkä näistäkin suunnitelmista ja niiden toteuttamisesta rahat käärivät.

 

JAAM

Vastaa keskusteluun

RSS

Tietoja

Hannu Tervonen on luonut tämän Ning-verkoston.

© 2017   Created by Hannu Tervonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot